Openness 2.0 - Open innovations

Avoimen innovoinnin rajat mietityttävät yrityksiä

Tekniikan Akatemia järjesti yhdessä asiantuntijayritys Deloitten kanssa aamiaisseminaarin avoimista innovaatioista 4.11.2011. Yritysjohdolle suunnatussa tilaisuudessa pureuduttiin avointen innovaatioiden nykytilaan ja tulevaisuuteen kolmen alustuksen ja paneelikeskustelun voimin. Alustajina toimivat Aalto yliopiston innovaatioiden johtamisen professori Liisa Välikangas, Outotecin teknologiajohtaja Kari Knuutila sekä Deloitten Sam Sluismans, joka vastaa Belgiassa yhtiön innovaatiopalveluista.

Liisa Välikankaan alustus /pdf/, Kari Knuutilan alustus /pdf/, Sam Sluismansin alustus /pdf/

Liisa Välikangas toi tuoreet kuulumiset Piilaaksosta peräänkuuluttaen yrityksiä siirtymään innovoinnissa uudelle tasolle. "Verkottuneessa maailmassa tuotekehitystä on tehtävä yhteistyössä asiakkaiden ja kumppaneiden lisäksi jopa kilpailijoiden kanssa. Avoimeen innovointiin kuuluu hyvien ideoiden jakaminen", hän korosti.

Välikangas antoi lukuisia esimerkkejä avoimesta innovoinnista käytännössä. Yhteistä niille on usein se, että suurelta joukolta ihmisiä kerätään

Professori Liisa Välikangas rohkaisi yrityksiä lisäämään
avointa innovaatiota tuotekehityksessään.

lyhyessä ajassa tietoa ja ideoita, jotka voidaan nopeasti jalostaa uusiksi liiketoimintamalleiksi. Esimerkiksi Yhdysvalloissa St. Jane Research antaa metroa odottaville ihmisille mahdollisuuden lähettää tutkimuskeskukseen tietoa terveydestään kännykän avulla. Näin ihmisten "luppoaika" tulee käytettyä hyödyksi ns. mikrovaikuttamisen avulla.

Avoimen innovoinnin hallinta vaatii selkää johtamista

Deloitten Sam Sluismans korosti, että avoimien innovaatioiden toteutus on aina kytköksissä yrityksen strategiaan ja liiketoimintamalliin. Esimerkkinä hän esitteli lääkeyhtiön, jonka patenttien antama suoja oli heikkenemässä ja tutkimus- ja tuotekehityskulut nousussa. Yhtiö näki avoimen innovoinnin keinoksi varmistaa tuotekehityksensä jatkuvuuden ja löytää uusia tulonlähteitä perinteisen lääketeollisuuden ulkopuolelta. Se alkoi hyödyntää ulkoisia resursseja avoimissa innovaatioissaan ja perusti lisäksi keskitetysti johdetun avoimen innovoinnin toiminnon yhtiöönsä. Sluismansin mukaan tehokas avoin innovointi edellyttääkin tarkasti määriteltyjä prosesseja ja selkeää johtamista.

Outotecin Kari Knuutilan mukaan yrityksen on tiedettävä, mikä on sen ydinosaamista ja kriittistä tietoa. Se, mikä voi toiselle yritykselle olla avointa aluetta, voi olla toiselle yritykselle liikesalaisuus. Siksi Outotec on kartuttanut merkittävän patenttisalkun omien teknologioiden kilpailuedun turvaamiseksi. "Jos yrityksen ydinosaaminen on hyvin suojattu, avoimeen innovaatioon ollaan valmiimpia, kun uudet keksinnöt ja tulokset ovat riippuvaisia yrityksen tausta-aineistosta ja sen suojauksista", Knuutila toteaa.

Yleisö osallistui paneelikeskusteluun aktiivisesti.
Kuvassa Hannu Ryöppönen kommentoi avoimen
innovoinnin mahdollisuuksia.

Paneelikeskustelussa pohdittiin paljon mm. sitä, miten yritykset voisivat saada avoimen innovoinnin käytännössä käyntiin. Liisa Välikangas korosti, että suurten yritysten pitäisi muistaa tukea myös pieniä innovaatiohankkeita organisaatioissaan, sillä niistä voi syntyä tulevaisuudessa merkittävää liiketoimintaa.

Pienen start-up-yrityksen puolestaan tulisi asettaa tavoitteeksi se, että se saa mahdollisimman pian tuotteensa myyntiin. "Tuotekehittäjien pitää ymmärtää, milloin tuote on riittävän hyvä myyntiin. Ei pidä keskittyä liian pitkään vain tuotekehitykseen, vaan tuotteen kaupallistaminen on yhtä tärkeää", totesivat alustajat yhteen ääneen.